Piirikokous 11.4.2022
Hyvät toverit ja hyvä piirikokousväki.
Hyvää palmusunnuntaita. Hienoa nähdä teitä täällä tänään ja että pitkästä aikaan voimme pitää perinteisen avoimen ja toivottavasti erittäin keskustelevan piirikokouksen.
Maailman tilanne on kuitenkin huolestuttava ja synkkä. Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan on kaikin puolin vastenmielinen, tuomittava ja vakava. Meidän tehtävämme on auttaa ukrainalaisia siellä Ukrainassa ja täällä Suomessa. Siksi voitte tämän kokouksen vapaaehtoisella osallistumismaksulla tukea tänne sotaa paenneita.
Hyvät toverit.
On myös tärkeää, että kykenemme huolehtimaan turvallisuudestamme myös täällä Suomessa. Siksi pidän tärkeänä sitä, että puolustuspoliittiset ratkaisut tehdään harkitusti ja perustuen parhaaseen mahdolliseen tietoon Suomen kokonaisturvallisuudesta. Luotan siihen, että maan hallitus kykenee tekemään tässä asiassa parhaat ratkaisut. On kuitenkin myös tarpeellista ja tärkeää, että käymme yhteistä keskustelua turvallisuudestamme.
Itse näen Ukrainan tilanteen koskettavan erityisesti meitä suomalaisia. Olen saanut pitkäaikaiselta jäseneltämme toveri Ilari Hyytiäiseltä kirjeen, joka on kirjoitettu talvisodan aikaan. Haluankin nyt lukea teille katkelman Wilppi Hyytiäisen kirjeestä lahtelaiselle ystävälleen. Kirje on päivätty 9.4.1941.
”Tunnustan heikkouteni, joten älä arvostele. Meiltä jäi rakas koti ihan täysinäisen tuhon omaksi. Vanhukset ja lapset haettiin kotoa autolle sillä aikaa, kun minä oli Punnuksessa puolustuslaitokselle luovuttamassa rekijä. He eivät saaneet kuin ottaa mukaansa viiden päivän muonan ja vaatteet, mitä oli päällä.
Minä tulin kotio ja se oli autio, kaikki poissa. Veljet olivat rajalla vihollista vastassa, muu perhe teillä tuntemattomilla. Kivennapa paloi täysin loimuten. Minä säkitin viljaa säkkeihin, sotilaat auttoivat minua siin. Syötin sikoja, niitä oli 5 kpl ja yksi oli 250 kg:n painoinen syöttiläs, muut olivat pienempiä. Syöttelin lehmiä ja lypsin, juotin vasikoita, hyöräilin emännän tehtävissä, minkä kerkesin. 2 ajohevosta ja 1 varsa, lehmiä 13 lypsävää.
Sota läheni lähenemistään, tulen loimut likenivät likenemistään. Lehtokylä ja Telkkä alkoivat palaa, se oli viimeinen päivä marraskuuta. Tuli käsky, että lehmiä ja hevosia pitää lähteä viemään pois. Se oli lauantai ilta, ensimmäistä adventtia vastaavana yönä, kun oman kodin oven kiinni painoin ja läksin lehmiä saattelemaan. Vihollinen oli neljä kilometriä Punnusjoesta, konekiväärin rätinä oli käden ulottuvilla, heiniä komennettiin rekeen otettavaksi. Valjastin hevosen, silloin jo kellari paloi navetan ja saunan välissä, pellon sarraimet olivat tulessa sekä Passilan puoli kylää liekkien vallassa.
Siat jäivät sikalaan, joutokarja samoin, lehmät olivat hönttöinä ja ne juoksivat sinne tänne pimeässä. Minä koitin ajaa niitä niin kauan kunnes väsyin ja ne täytyi jättää metsään. Minulla yksin oli kaksi hevosta valjaissa, varsa perässäni ja niin läksin kulkemaan kohti tuntematonta tulevaisuutta, vähän heiniä perseen alla. Kaikki jäi sinne, mikä oli pyhää ja kallista ”
Hyvät toverit, on koskettavaa, miten Wilppi kuvaa matkaavansa tulevaisuuteen tuntemattomaan.
Hyvä piirikokousväki, pidämme nyt hiljaisen hetken kunnioittaaksemme kaikkia niitä, jotka ovat Euroopan vapauden puolesta Ukrainassa taistelleet.
****
Hyvät toverit ja hyvä piirikokousväki
Tänään rakennetaan myös huomista ja parempaa tulevaisuutta.
”Meille sosialidemokraateille terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat perusoikeuksia, joiden tulee olla julkisesti eli verovaroin rahoitettuja. Hoidon saanti, ikääntyneen hoiva, lasten turvallinen kasvu ja vammaisten palvelut eivät saa olla riippuvaisia apua tarvitsevan tai hänen perheensä lompakon paksuudesta.” Näin me totesimme aluevaaliohjelmassamme.
Esimerkiksi ennaltaehkäisy, palveluiden saavutettavuus ja saatavuus, korkea erikoissairaanhoidon taso ja henkilöstön asema kaikki olivat mainittuna vaaliohjelmassamme. Aluevaltuustoryhmämme on pitänyt tärkeänä sitä, että päättäjillä on mahdollisuus aidosti vaikuttaa näihin sisältöihin. Vaikuttaa esimerkiksi siihen, että tulevaisuudessa meillä on riittävästi henkilöstöä ja koko maakunnan alueella toteutuisi seitsemän päivän hoitotakuu. Tämä edellyttää toimivaa päätöksentekoa ja siksi olemme olleet päätöksentekolautakuntien kannalla. Politiikka on arvovalintoja ja siksi niiden valintojen tulee tapahtua politikkojen käsissä, ei viranhaltijan päätöksillä.
Ryhmämme on myös pitänyt voimakkaasti esillä henkilöstön asemaa ja olemme tehneet myös valtuustoaloitteen kattavan työterveyshuollon valmistelusta. Jos meillä ei ole osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä turvaamassa laadukkaita palveluita alueemme asukkaille, eivät muut tärkeät tavoitteemme hoitotakuusta tai henkilömitoituksista voi toteutua.
Hyvät toverit ja ystävät.
Julkisen sektorin työtaistelutilanne osoittaa sen miten tärkeistä tehtävistä on kysymys. Pienipalkkaisissa tehtävissä huolehditaan meidän lapsista, nuorista, työikäisistä ja ikäihmisistä. Kaikilla elämän poluilla voi törmätä julkisen sektorin työntekijään. Toivon todella, että työmarkkinatilanne ratkeaa pian ja että näille tärkeille ammattilaisille osoitetaan ne palkankorotuksen, jotka he ovat todella ansainneet.
Tervetuloa piirikokoukseen.
