Kirjoitettiin Aleksin kanssa vastinetta Turun Sanomissa julkaisuun mielipidekirjoitukseen. Tämä on julkaistu 30.4.2026
Sini Laine tuo TS 23.4. mielipidekirjoituksessaan esiin tärkeitä näkökulmia. On tärkeää, että omaisten kanssa käydään keskustelua kotiutustilanteissa ja että ikääntyneen toimintakyky arvioidaan ennen kotiutusta. On ikävää kuulla, että ammattilaiset eivät ole tässä tapauksessa pystyneet vastaamaan potilaan ja omaisen tarpeisiin. Tämänkaltaisista kokemuksista on tärkeää antaa myös suoraa palautetta Varhaan, jotta yksiköissä voidaan oppia ja kehittää toimintaa.
Hauraan ikääntyneen potilaan kohdalla tulee tehdä kokonaisvaltainen geriatrinen arvio. Tämän hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä, ja se parantaa myös kotona asumisen mahdollisuuksia. Tämä vaatii erityisosaamista, ja Varhan vuoden 2026 talousarviossa tähän on vastattu muun muassa lisäpanostuksilla akuuttiin geriatriaan. Lisäksi ikääntyneiden tarpeisiin ollaan kehittämässä geriatristen asiantuntijasairaanhoitajien mallia, joka onnistuessaan mahdollistaisi syväosaajien kouluttamisen tukemaan kentällä tehtävää hoitotyötä.
Koska kysymys on ennen kaikkea koko palveluketjun toimivuudesta, aluehallitus pyysi jo syyskuussa 2025 viranhaltijoilta kokonaisarviota palvelutarpeista ja pullonkauloista. Vuoden 2026 panostuksissa on useita juuri tähän hoitoketjuun liittyviä parannuksia, mutta niitä tarvitaan edelleen lisää.
Keskustelusta kuitenkin puuttuu yksi keskeinen tekijä: rahoitus. Samalla kun hyvinvointialueilta edellytetään palveluiden turvaamista ja hoitoketjujen sujuvoittamista, valtion rahoitusta leikataan. Orpo–Purran hallitus ei ole runsaan kolmen vuoden aikana tehnyt mitään sen eteen, että hyvinvointialueiden tuottamien palveluiden riittävä rahoitus turvattaisiin ja samalla alueiden päättäjät on laitettu mahdottomaan tilanteeseen epärealistisen alijäämien kattamisvelvoitteen keskellä. Vasta viime syksynä tilanteeseen herättiin valtion taholla, vaikka korjausliikkeitä olisi tarvittu jo 2023 syksyllä hallituksen aloittaessa.
Samaan aikaan vanhusten hoivasta on leikattu, asiakasmaksuja on korotettu ja uusia maksuja otetaan käyttöön. Suuri este monelle sairaalle ikääntyneelle on jo nyt korkeat asiakasmaksut, ja riski niiden kasvusta on ilmeinen. Emme myöskään voi lisätä hoivapaikkoja, jos niiden rahoitusta ei ole. Lisäksi oikeistohallitus on toimillaan pidentänyt hoitoon pääsyä 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen sekä päättänyt hoitajamitoituksen laskusta, joka suoraan johtaa käsiparien vähentymiseen ikääntyneiden palveluissa.
Tämä on ristiriita, jota ei voida sivuuttaa. On vaikea vaatia parempia palveluita samaan aikaan, kun niiden rahoitusta heikennetään. On myös syytä todeta, että nämä päätökset tehdään valtakunnan tasolla poliittisesti niiden puolueiden toimesta, joita myös Laine edustaa.
Ikääntyneiden määrä kasvaa ja hoidon vaativuus lisääntyy, mutta rahoitus ei seuraa tätä kehitystä. Varhassa on tehty määrätietoista työtä tilanteen parantamiseksi, ja palveluketjun toimivuuteen tähtäävää työtä on jatkettava. Sen lisäksi, että asiakaspaikkoja ollaan lisätty ikääntyvän väestön tarpeisiin, on panostettu jonotusaikojen lyhentämiseen ja omalääkärimallia on edistetty harppauksin. Silti on selvää, että yksittäiset toimet eivät riitä, jos koko järjestelmän rahoituspohja on riittämätön. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee yleiskatteisena valtiolta, ja maan hallituksella on ollut jo useita vuosia aikaa korjata tilannetta. Sen sijaan tehdyillä päätöksillä on monin tavoin heikennetty sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ihmisten asemaa.
Niina Alho (sd.)
aluehallituksen puheenjohtaja
Aleksi Suro (sd.)
Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja
ikääntyneiden palvelulautakunnan jäsen
