Nyt valmistunut talousarvio huomioi jälleen lapset ja nuoret. Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot säilyvät entisellään ja koulujen tuntikehykseen varatut määrärahat ovat edelleen hyvällä tasolla. Monia hyviä asioita löytyy tästä talousarviosta, mutta otan tähän nyt muutaman noston.
Merkittävä muutos aikaisempiin vuosiin on kotiutushoitajan ja työllistämispalveluiden johtajan palkkaaminen. Näistä olen erityisen iloinen. Molemmat lisäykset ovat kustannusneutraaleja ja tavoitteena on tarjota inhimillisempää ja parempaa palvelua sekä edelleen saavuttaa säästöjä. Kaikki lisäykset eivät siis ole taloudellisilta vaikutuksiltaan negatiivisia.
Mistä on kysymys:
”Kotiutushoitaja palkataan terveyskeskussairaalaan. Kotiutushoitaja hoitaa kotiutukseen ja asiakasohjaukseen liittyvät asiat vuodeosastoilla. Tavoitteena on kehittää kotiutusprosessia ja parantaa linkkiä sairaalan sekä ikäihmisten palveluiden toimijoiden välillä. Samalla aloitetaan kotihoidon ja palveluasumisen yksiköiden matalan kynnyksen ohjaus asiakkaan hoitopaikan valinnassa.
Kaarinan kaupungissa aloitetaan myös työllistämistoiminnan koordinointi koko kaupungin tasolla, kun työllistämispalveluihin palkataan johtaja. Tavoitteena on työllistämistoiminnan suunnitelmallinen uudistaminen ja kehittäminen sekä työttömien palveluiden parantaminen.
Kotiutusprosessia ja työllisyyspalveluiden tuloksia seurataan vuosien 2019-2020 aikana ja samalla arvioidaan toiminnan vakiinnuttamista, kustannuksia sekä hyötyjä.”
Kestävää talouspolitiikkaa
Kaupungin talouspolitiikka ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla. Talousarvio on 3,5 miljoonaa negatiivinen ja tulevat investointipaineet ovat mittavia. Veroja ei nostettu, mutta niiden nostaminen on vääjäämätöntä jos ei muita keinoja talouden tasapainottamiseksi löydy.
Talousarviota työstettiin pitkään eri ryhmien välillä ja yhteistyö oli sujuvaa. Kuitenkin aivan loppumetreillä kokoomuksen ryhmä lisäsi hankerahaa Piikkiön liikuntahallin kuntosalin ja jumppatilojen suunnitteluun. Hanke on ollut työn alla ilmeisesti jo 80-luvulta lähtien. Me esitimme tämän hankkeen siirtämistä vuodella eteenpäin, koska meidän tulisi päättää mihin kaikkiin hankkeisiin kaupunki ryhtyy. Tämänlaisten hankkeiden käynnistämistä ennen tulisi olla selkeä käsitys siitä kenelle, mihin tarpeeseen ja mikä asiakasryhmä käyttää tiloja. Investointeja tulee tehdä 2020-luvun tarpeisiin ja olemassa olevien kiinteistöjen tarjoamia kehittämismahdollisuuksia tulee ensisijaisesti arvioida (esim. Pontela). Nyt tätä tilaa suunnitellaan melkein 0,5 milj. investoinnilla liikuntahallin alakertaan. Saisiko tällä rahalla tai jopa halvemmalla rakennettua liikuntahallin viereen lisää tiloja? Mihin siirretään teknisen toimen työvälineet ja sosiaalitilat? Kerrannaisvaikutuksia todennäköisesti tulee.
Samaan aikaan talousarviossa on maininta Pontelan tilojen käytön selvittelystä. Yhdessä vaiheessa talousarvion valmistelua listalla esitettiin myös Pontelan myyntiä, joka sieltä kuitenkin saatiin pois. Pontelassahan on myös ”voimailukuntosali”. Nyt Pontelassa on mahdollisuuksia laajentaa ja parantaa liikuntakäyttöä, kun nuorisotilat avataan tammikuussa Piikkiön keskustaan. Puhumattakaan siitä, ettei meillä ole Piikkiön alueella julkista tilaa jota voisi vuokrata vaikka yksityistilaisuuksiin. Nyt se voisi olla mahdollista.
Tein valtuustossa myös toimenpidealoitteen: Kaupungin tulevassa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelmassa otetaan huomioon tulevat investoinnit. Samassa yhteydessä tarkastellaan investointien välttämättömyyttä ja jaetaan ne eri luokkiin sen mukaan, miten pakollisia sekä tarpeellisia investoinnit ovat.
Sen sijaan, että erilaiset projektit ja investoinnit vedetään vuosittain listalta ja taas vuosia eteenpäin, tulisi kyetä pitkän aikavälin taloussuunnitteluun. Jos nämä investointihankkeet ovat listoilla pyörineet lähes 40 vuotta, niin vastaavatko ne enää tämän päivän tarpeita?
Joka tapauksessa Kaarinassa tarvitaan vastuullista talouspolitiikkaa.
